Kokeilin viime viikonloppuna intoa piukassa Outsystemsin RAD-työkalua työkalua ja tein yksinkertaisen todo -sovelluksen kymmenessä minuutissa. Sovellus teki mitä lupasi ja toimi kuin se kuuluisa junan vessa. Jos markkinoinnin pääainelija kykenee rakentamaan RAD-työkaluilla toimivia järjestelmiä tai räätälöintejä olemassa oleviin järjestelmiin, kyllä siihen silloin pystyy moni muukin.

RAD eli rapid application development -työkalut ovat kehittyneet huimasti viimeisten kahden vuoden aikana. Outsystems ja Mendix tarjoavat erinomaisia työkaluja nopeaan ohjelmistokehitykseen käytännössä ilman koodaustyötä. Erinomaisista kokemuksista kertovat esimerkiksi UPM https://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/upm-kehittaa-sovelluksia-paivissa-6704718 ja Kemira https://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/nyt-loppuu-ohjelmointi-6704716.

Kemiraa koskevan artikkelin otsikossa artikkelissa uumoillaan jo ohjelmoinnin loppumisesta kokonaan – siihen voi kuitenkin vielä mennä hetki. Helsingin yliopiston ohjelmistotekniikan professori Tommi Mikkonen toteaa ykskantaan jälkimmäisessä Tietoviikon artikkelissa, että ”Aika näyttää nyt olevan kypsä niiden (low-code –työkalujen) laajempaan käyttöön”. Low code –työkalut sopivat liiketoimintajärjestelmien kehitykseen kuin naula päähän. Kannattaa lukea myös jälkimmäisen Tietoviikon artikkelin kommenttiosio.

Kaikkia tietojärjestelmiä ei ole nykyään mielekästä tehdä koodia kirjoittamalla vaan pikemminkin määrittelemällä järjestelmä sellaisten työkalujen avulla, joilla koodaukselta vältytään. Koodaus ei ole koskaan ollut tietojärjestelmätyössä itsetarkoitus, siitäkään huolimatta, että koodaus on tuotu jo osaksi peruskoulun opetussuunnitelmaa. Koodaaminen on tietojärjestelmätyön näkökulmasta vain yksi monista työkaluista.

Kun sovelluskehitys alkoi 1990-luvun lopulla suuntautua yhä enemmän verkkopohjaisiin ratkaisuihin, nopean kehityksen työkaluilta hävisi vakiintunut alusta. Sovellus ei enää pyörinytkään Windows- käyttöjärjestelmän päällä ikkunoituna sovelluksena vaan sovellusten käyttöliittymät toteutettiin selaimiin ja sovelluslogiikka palvelimiin vaihtelevin teknologioin.  

Ajat kuitenkin muuttuvat. Viime vuosina niin verkkoselaimet kuin palvelimetkin muodostavat kohtuullisen hyvin vakiintuneen toimintaympäristön. Näiden vakiintuneiden teknologioiden päälle on ollut helppo toteuttaa varmatoimisia nopean kehityksen työkaluja, kuten Kemiran käyttämä Outsystems tai Mendix.  

Kemiran esimerkissä on leimallista, että sovelluksia voidaan tehdä nopeasti ja niillä voidaan kätevästi laajentaa jo olemassa olevia järjestelmiä ilman kalliita koodausprojekteja. Koodiin ei voi tulla bugeja sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä koodia ei kirjoiteta. Lisäksi, koodia ei tarvitse tulkita, riittää kun ymmärtää graafisten symbolien merkityksen.

Järjestelmää ei siis sanan varsinaisessa mielessä koodata, vaan se määritellään. Kyse on myös siitä, että monen sovelluksen osalta koodaaminen on yksinkertaisen koodinpätkä toistamista eri muodoissaan – sellainen työ kannattaa jättää työkalun huoleksi. Tässä tapauksessa vaikkapa Outsystemsin tai Mendixin kaltaisen työkalun.

Jos koodaustaitoa ei tarvita, niin koodaukseen aiemmin kulunut aika voidaan käyttää itse järjestelmän toiminnallisuuden ja käyttöliittymän toteuttamiseen tai vaikkapa parempaan kommunikaatioon tekijöiden ja toimiala-asiantuntijoiden välillä tai sitten yksinkertaisesti vain säästetään kehityskuluissa.  

Kaiken huippuna on tilanne, jossa organisaation toimiala-asiantuntija laajentaa osaamistaan nopean kehityksen työkaluihin ja määrittelee järjestelmän itse. Näin kommunikaatio toteuttajan ja asiantuntijan välillä on niin saumatonta kuin se vain voi olla.

Low code- työkalut tulevat juuri sopivalla hetkellä, sillä digitalisaatiossa on kyse erityisesti jo olemassa olevien rajapintojen ja järjestelmien yhteiskäytöstä ja järjestelmien välisestä vuoropuhelusta. Sellaisten järjestelmien kasaaminen on kaikkea muuta kuin matalan tason koodin kirjoittamista.

Utelias mieli käy asentamassa esimerkiksi Outsystemsin työkalun osoitteesta https://www.outsystems.com/  ja kokeilee itse.


0
0
0
s2sdefault
powered by social2s

Lisää kommentti


Turvakoodi
Päivitä