Yksi vuosi opettelemista on taas takana ja on aika tullut Selma-koirankin vetää yhteen kuluneen vuoden tapahtumia. Jouluisella junamatkalla kohti loppumattomia kinkkuapajia on hyvä vetää kulunut vuosi yhteen. Selma-koira antaa tottuun tapaansa isot haukut opiskelijoille, jotka tänäkin vuonna ovat jaksaneet tutkia niin funktionaalista ohjelmointia kuin perinteisempiäkin järjestelmäkehitysongelmia. Iso haukku menee myös Selman yhteistyökumppaneille, jotka ovat sitkeästi uskoneet ongelmakeskeisen oppimisen voimaan, erityisesti aikuisopiskelijoiden uudelleenkoulutushaasteita ratkottaessa ja yritysten kouluttaessa tekijöitään näkemään kokonaisuuksia, arkkitehdin silmin tai liiketoiminnan näkökulmasta.

On aika tarkastella tämän vuoden koulutuksista saatuja palautteita ja pohtia, mitä kehitettävää oppimismenetelmissä ja sisällöissä on. Funktionaalisen ohjelmoinnin osalta palaute on ollut kiittävää, mutta yrityselämä tuntuu ottavan funktionaalisen ohjelmoinnin tarjoamat edut vastaan melko verkkaisesti. Tämä johtunee erityisesti siitä, että Suomessa ja varsinkin Pirkanmaalla suurin osa it-palveluista on räätälöityä järjestelmäkehitystä ja ostava asiakas harvoin pohtii ohjelmointiparadigman merkitystä kokonaisuuden kannata ja toisaalta funktionaalisien kielien ympäriltä puuttuu vielä hyvin toimivia ja vakiintuneita kirjastoja, joiden avulla ohjelmistoon voidaan liittää luotettavalla tavalla jokin standardi pysyvyysratkaisu, kuten relaatiotietokanta. Tuoteliiketoiminnassa funktionaaliset menetelmät näkyvät hyvin ja osa yrityksistä on tarttunut paradigman etuihin – ylläpito ja testaus helpottuvat ja lopulta lopputuotteen laatu paranee.

Opetuksesta saamamme palaute on ollut kiitettävää. Erityisen kiitollinen Selma-koira on ollut hyvistä laadullisista palautteista, joissa on laajaltakin arvioitu tarjotun koulutuksen ja opetusmenetelmän sopivuutta eri kohderyhmissä. Koska opetusmenetelmämme poikkeaa selvästi Suomessa korkeakouluissa tarjottavista pedagogisista malleista järjestelmäsuunnittelun opetuksessa, olemme kiitollisia kaikesta siitä palautteesta, joka koskee opetusmenetelmää, sen kehittämistä ja soveltamista.

Mutta ei meillä kaikki aina ole ihan putkeen mennyt; kritiikkiä on saatu tietyistä koulutusosioista ja ihan syystäkin. Git-versionahallinta on meille hankala opittava ja opetettava, ja erilaisten pluginien kautta vielä astetta haasteellisempi. Otamme tästä opiksi. Toisaalta palautetta on tullut myös siitä, että dioja on ollut liian vähän. Koska oppimismenetelmämme on ollut vahvasti ”tässä meillä on nyt ongelma, aletaanpa pohtimaan”, ei dioille ole oikein ollut sijaa. On totta, että niiden avulla voi jäsentää asioita; toisaalta on niin, että tietojärjestelmä ei koskaan jäsenny staattiseen esitykseen – se on liian elävä ja hengittävä siihen muottiin. Näitä tulee kuitenkin Selma-koiran pohtia ja vaikka vielä hiukan haastatella opiskelijoita ja kysyä mitä se jokin olisi, mikä vielä oppimista paremmin tukisi. Keskusteleva ja haastava opetustyyli ei ole kaikkien nakki, mutta toimii pääsääntöisesti hyvin.  

Erityiskiitos opetusmenetelmien kehittämisen osalta menee ammatti- ja muissa korkeakouluissa opiskelleille, koska heidän on ollut mahdollista vertailla tarjoamaamme oppimismallia jo tuttuun mallin ja vertailla molempien mallien hyviä ja huonoja puolia. Olemme koko tiimin voimalla erityisen iloisia siitä, että olemme onnistuneet koulutuksissa palvelemaan myös ryhmiä, jotka ovat koostuneet hyvinkin eritaustaisista opiskelijoista ja ainakin palautteen perusteella onnistuneet sopeuttamaan ja henkilökohtaistamaan oppimista. Tällaiset palautteet saavat joulumielelle niin oppilaat kuin opettajatkin: ”Todella hyvä koulutus, opettaja osaa asiansa ja osaa myös opettaa. Lisäksi osaa sopeuttaa opetustaan niin että kaikkien pitäisi pysyä mukana, jos vaan itse myös yrittää. Ei oikeastaan mitään moitittavaa. Jonkinlaista kirjallista materiaalia ehkä voisi olla, mutta toisaalta aihealue on laaja ja sen läpikäymistä mukautetaan oppilaiden tietojen mukaan, niin sellaisen kasaaminen etukäteen ei ehkä olisi ollut mahdollista. Ja kaikki tietohan kuitenkin löytyy netistä itse etsimällä.”. Pyrimme samaan tulevina vuosinakin.

Kiitokseksi hyvästä työstä Selma-koira saa perinteisten kanaherkkuyllätysten lisäksi uudet vaaleanpunaiset valjaat. Niiden avulla on hyvä vetää opiskelijoita uusiin seikkailuihin, kunhan on ensin itse vähän nuuskinut maastoa, että mihin suuntaan olisi viisasta milloinkin mennä.

Vuosi on ollut sikäli poikkeuksellinen, että eri tahot ja toimivat ovat syöttäneet medialle, jos eivät nyt ihan valheellista, niin ainakin runsain määrin puolitotuuksia viljelevää mielikuvaa ohjelmistosuunnittelusta ja tietojärjestelmätyöstä ylipäänsä. Koodaus on käsitteenä nostettu niin yleispäteväksi termiksi, ettei sillä ole enää merkitystä kuin esimerkkinä hokemasta.

Järjestelmäsuunnitteluun liittyvään keskusteluun lisään MTV-akatemian jakson vuodelta 1997, jossa Armo Pohjavirta kertoo matematiikan oppimisesta ja ehkä hieman opettamisestakin. Moni Pohjavirran kuvaamista asioista pätee myös ohjelmistosuunnitteluun ja sen oppimiseen. Asioita on hyvä joskus miettiä myös kylvyssä ja bussipysäkillä.

Armollisin sanankääntein Selma-koira taustajoukkoineen toivottaa mitä parhainta joulua ja uutta vuotta 2019!

Selma-koira haistaa kanaherkkupussin tuoksun helposti joulupaperin läpi.