Keskustelu koodaamisen ympärillä on saanut melkoiset mittasuhteet. Myönnän, että olemme Selma-koiran kanssa osaltamme olleet valamassa bensaa liekkeihin kertomalla Haskell-kielellä ohjelmoivasta Selma-koirasta, josta löydät lisätietoa lukemalla kirjasen Kanaherkun tuoksuinen johdatus funktionaaliseen ohjelmointiin.

Selma ei kuitenkaan kirjoita Haskell-kieltä huvikseen, vaan käsitelläkseen tietoa. ATK eli automaattinen tietojenkäsittely on aina muodissa. Ai miksi? Siksi, että koodaamisen syy on usein tarve käsitellä tietoa.

On kuitenkin hyvä huomata, että perinteisellä ohjelmointikielellä kuten Javalla koodaaminen on vain yksi monista tavoista käsitellä tietoa. Tapoja on monia muitakin ja yksi alan vankkumattomimmista työkaluista on SQL-kieli, joka on työkalu tiedon jäsentämiseen ja muuttamiseen.

Koodaamisen sijaan voisi olla hedelmällistä pohtia, mitä muita työkaluja tiedon käsittelemiseen tarvitaan koodaamisen lisäksi – koodaus sinänsä ei ratkaise ongelmaa, vaan se, millainen kokonaisratkaisu kulloiseenkin tietojenkäsittelyongelmaan valitaan. Tämän lisäksi olisi hyvä pohtia, mitä ovat ne keinot, joiden avulla tiedonkäsittelyongelman ratkaisu kommunikoituu parhaiten henkilöille, jotka ovat ratkaisun kanssa tekemisissä myös tulevaisuudessa.

Dokumentaatio on hyvä keksintö, mutta kuinka monta hyvin dokumentoitua räätälöityä tietojärjestelmää tunnet? Hyvä nyrkkisääntö on, että siitä mihin dokumentaatio päättyy, tyyppiturvallisuus alkaa. Ja jos dokumentaatiota ei ole, niin äkkiseltään ajatellen ammattimaisten työkalujen luulisi olevan tyyppiturvallisia.

Nykyaikaisten järjestelmien ohjelmointiongelmissa törmätään usein tilanteisiin, joissa tietoa joudutaan keräämään useista eri tietolähteistä, verkon eri sopukoista, monilta palvelimilta. Organisaatioiden tieto- ja raportointitarpeet ovat moninaiset.

Uskon, että ”opi koodaamaan helposti ja heti” -koodauskurssilta itsensä löytävä joukko voisi hyötyä paljonkin vaikkapa kaikille tutun Excel-ohjelmiston käyttämisestä tiedon jäsentämiseen ja muokkaamiseen. Lyhyt ja napakka johdatus Excelin ohjelmointiympäristöön lisättynä SQL-pohjaisten tietolähteiden käyttämiseen ynnä pieni ripaus ohjelmointia Excelin omilla työkaluilla voisi avata monen silmät.

Klassisen imperatiivisen koodaamisen rooli on tietointensiivisessä tekemisessä vähenemään päin deklaratiivisten työkalujen, kuten GraphQL:n myötä. Jäljelle jää tiedon esittäminen, mikä sekin hoidetaan usein hyvin deklaratiivisesti, vaikkapa React-kirjaston avulla, joka on yhtäältä deklaratiivinen ja toisaalta hyvin funktionaalinen. Tyyppiturvallisuus on aina muodissa ja käännösaikaisesta tyyppitarkastuksesta on useimmissa tilanteissa paljon hyötyä – tähän auttaa TypeScript.

Koodia tarvitaan klassisia räätälöityjä järjestelmiä kehitettäessä lähinnä enää liimaamaan komponentit yhteen ja tarjoamaan keinot lausekkeiden luomiseen, Boolen logiikkaan ja sen sellaisiin perusjuttuihin. Lauseiden tarve on siis vähenemään päin sekin. Ostaisiko joku paljon käytetyn sijoitusoperaattorin? Nyt niitä saa halvalla ja syystäkin.

Syysterveisin      

Selma-koira ja kumppanit

 Selma tietää, että kun on liikaa tilaa, tulee myös liikaa siivottavaa.
Funktioiden kanssa ei tule ongelmia, kun tilaa ei ole ensinkään.
Imuroinnin aikana paras tila on parveke.