”Miksi olisitte uutena tulokkaana markkinoilla parempi kuin joku muu firma toteuttamaan RekryKoulutuksen yrityksellemme?”
Markkinoidessamme marraskuun alussa 2023 alkavaa RekryKoulutustamme yrityksille olemme saaneet paljon kysymyksiä. Kysymykset koskevat erityisesti koulutuksen laatua. Aiemmin RekryKoulutuksissa mukana olleet yritykset ovat pohtineet, miten uuden tulokkaan, kuten meidän yrityksemme tarjoama koulutus olisi ”parempi” kuin jonkin toisen yrityksen järjestämä RekryKoulutus? Lyhyt vastaus edellä olevaan kysymykseen on emme tiedä. Pitkä vastaus seuraa. Sen voi lukea tästä, jos aihe kiinnostaa.
Ideal Learning ei ole uusi tulokas koulutusmarkkinoilla, vaikka onkin uusi tulokas RekryKoulutusten järjestäjänä. Ideal Learning on toiminut vuodesta 2011 ja Ideal Learning Oy:n henkilöstö on toteuttanut ohjelmistosuunnittelun ja ohjelmistojen toteutukseen liittyviä koulutuksia yhteensä noin neljän vuosikymmenen ajan.
Mutta palataanpa kysymykseen siitä, miksi Ideal Learning olisi parempi koulutuksen tarjoaja kuin jokin muu. Koska emme tunne kilpailijoidemme koulutusten sisältöjä tai toteutustapoja niin, että olisimme koulutuksiin osallistuneet, on hyvin vaikea luotettavasti verrata ja arvioida koulutuksemme laatua muihin. Siksi pidättäydymmekin tässä artikkelissa pohtimaan sitä, mikä on omaleimaista meidän koulutuksellemme.
Millaista koulutuksemme on?
Web-sovellusten kehittämiseen ja suunnitteluun liittyvä koulutuksemme on luonteeltaan kohtuullisen teoreettista, mutta teoriaa koeponnistetaan jatkuvasti käytännön harjoituksilla. Tästä esimerkkinä HTTP-protokolla. Jos tavoitteena on tiedon kuskaaminen paikasta toiseen, on meillä tarjolla tähän lukuisia vaihtoehtoja. Vaikka marraskuun kurssimme käsitteleekin erityisesti verkko-ohjelmointia, ei HTTP-protokolla kuitenkaan ole itsestäänselvyys, vaan kurssilla otetaan puheeksi myös muita tapoja siirtää tietoa paikasta toiseen – alkaen siimapuhelimista, joita yhdistää ohut lanka. Tämä voi tietysti tuntua hiukan lapsekkaalta, mutta tie, jota pitkin siimapuhelimesta päädytään HTTP-protokollaan on monen opiskelijan mielestä mielenkiintoinen ajatusseikkailu ja sinänsä erinomaisen opettavainen. Tämä esimerkki korostaa koko koulutusohjelmamme perusajatusta – teknologia ei koskaan ole olemassa tai tarpeen vain itsensä takia, vaan se liittyy aina yritykseen ratkaista jokin yleisempi ongelma.
Miksi sitten on niin tärkeää ymmärtää että tietty teknologia ei ole enempää eikä vähempää kuin ajan hengen mukainen ratkaisu tiettyyn ongelmaan? Jutun juju piilee siinä, että ongelmat sinänsä eivät poistu, vaan niiden ratkaisut vain muuttavat muotoaan. Ratkaisujen muoto, oli kyseessä sitten React tai Vue ratkaisemaan käyttöliittymään liittyvää ongelmaa, ei kuitenkaan voi erota kovinkaan paljoa toisesta ratkaisusta – ei ainakaan peruskäsitteidensä osalta. Tämä johtuu siitä, että molemmilla ratkaisuilla ratkaistaan samaa ongelmaa. Yhteenlaskuongelma voidaan ratkaista niin helmitaululla kuin laskemalla knyällä ja paperilla allekkain. Lopputulos ja ongelma ovat kuitenkin samoja. Äkkiseltään ajatellen luulisi, että helmitaulu ja paperilla laskeminen poikkeavat merkittävästi toisistaan. Kun ongelmaa tutkitaan hiukan tarkemmin ja etsitään molempia toimenpiteitä yhdistäviä käsitteitä, ollaan samojen peruskäsitteiden äärellä.
Mistä tiedämme, mitä yritykset tarvitsevat?
Jos kyseessä on omia ohjelmistotuotteita tarjoava yritys, käymme yrityksen ohjelmistoarkkitehdin kanssa ns. arkkaripalaverin, jonka aikana tutustumme yrityksen ohjelmistoarkkitehtuuriin, käytettyihin teknologioihin ja tietojärjestelmän yleisluonteeseen. Tässä vaiheessa saamme tietoa myös mahdollisista kielistä tai järjestelmän käyttämistä domain spesifeistä käsitteistä. Käymme läpi myös järjestelmän pysyvyysratkaisua, suorituskyvyn pullonkauloja ja muita ohjelmistokehitykseen vaikuttavia seikkoja hyvin laaja-alaisesti. Pyrimme siihen, että järjestelmäarkkitehti voi mahdollisimman vapaamuotoisesti kuvailla järjestelmää ja sen luonnetta. Tämän lisäksi kuulemme yleensä erilaisista teknologiavalinnoista ja niiden syistä. Arkkaripalaveri on erinomainen työkalu, kun opiskelijoiden oppimistavoitteita sitten määritellään RekryKoulutuksen tarpeisiin. Arkkaripalaveri on erityisen hyödyllinen sellaisille työnantajille, joilla on omia tuotteita, joiden elinkaari voi olla kymmeniäkin vuosia. Arkkaripalavereissa paljastuvat myös yrityksen tuotteissa toisinaan esiintyviä täsmäkieliä (domain specific language), joihin liittyvää ymmärrystä tarvitaan harvemmin web-sovelluksia toteuttavissa palvelutaloissa.
Jos taas kumppanimme on tuotetalon sijaan pikemminkin ohjelmistojen toteutus- ja suunnittelupalveluja tarjoava yritys, haastattelemme yleensä joko yrityksen toimitusjohtajaa tai teknologiajohtajaa saadaksemme mahdollisimman ajantasaista tietoa RekryKoulutuksen koulutussisältöjen suunnittelun perustaksi. Konsulttivetoiseen liiketoimintaa liittyvät koulutussisällöt eivät teorian osalta poikkea juurikaan siitä, mitä tuotetaloissa yleensä tarvitaan. Konsulttipuolella on arkipäivää, että teknologiat vaihtuvat projektin vaihtuessa ja näin ollen teoriaymmärrys auttaa siirtymään työkalusta toiseen nopeasti. Parhaimmillaan tilanne on joskus niin hyvä, että pääsemme haastattelemaan myös konsulttitalon loppuasiakasta, joka voi parhaiten määritellä tulevan työntekijän työympäristön ja erityisesti tulevan tai jo olemassa olevan tietojärjestelmän luonteen ja teknologiapinon. Konsultointipalveluja tarjoavan yrityksen asiakashan voi aivan hyvin ollakin tuotetalo, joka tarvitsee lisävoimia tuotekehitykseensä.
Oli kyseessä sitten tuotetalo tai konsulttivetoisempi ohjelmistoyritys, uskomme, että arkkaripalaveri on paras tapa selvittää yrityksen tarpeita laaja-alaisesti. Näin saamme tietoa, joka auttaa meitä löytämään oikeat tekijät oikeille paikoille, kun opiskelijoita haastatellaan ja etsitään heille parhaiten sopivat työnantajakumppanit.
Miksi emme pyydä yrityksiä yksinkertaisesti listaamaan ”teknologiapinonsa alkioita” yksinkertaisella rastiruutuun -tyyppisellä verkkolomakkeella ja selvitä osaamistarpeita näin?
Yrityksen teknologiapino harvoin kertoo siitä, millaista työntekijää yritys kulloinkin etsii. Jos emme ymmärrä sitä laajempaa teknologiaympäristöä tai toimialakohtaisia perusvaatimuksia, joita yrityksessä on, emme koe myöskään voivamme laatia järkeviä oppimistavoitteita oppilaillemme. Kyse on siitä, että uskomme saavamme parempaa tietoa tulevien työntekijöiden osaamistavoitteiden asettamiseksi arkkaripalaverien avulla ja haastattelemalla henkilöitä, joilla on hyvä kokonaisymmärrys siitä tietojärjestelmästä tai toimintaympäristöstä (erityisesti koskien palvelutaloja), jonka parissa tuleva työntekijä työskentelee.
Lisäksi työntekijän ohjelmistosuunnittelijan tehtävät voivat vaihdella hyvinkin paljon niin yrityksen sisällä kuin yritysten välillä. Samoilla teknologioilla voidaan tehdä hyvin erilaisia sovelluksia, joiden kehittämiseksi tarvitaan niin ikään erilaisia taitoja ja erilaista kokemusta. Teknologia sinällään harvoin määrittää sen, mitä ”oikeasti” pitäisi osata tai mihin pitäisi oppimisessaan tähdätä.
Miksi ohjelmistosuunnittelijan kannattaa lähteä opinnoissaan ongelmien ratkaisemisesta päälle liimatun teknologiaosaamisen sijaan?
Ohjelmistosuunnitteluun liittyvät työkalut muuttuvat jatkuvasti, mutta ratkaistavat ongelmat pysyvät samoina vuodesta toiseen. Ainoa tapa pysyä teknologiakehityksen perässä ei suinkaan ole jatkuvat teknologioihin kouluttautuminen, vaan saavuttaa riittävä teoreettinen perusymmärrys niistä ongelmista, joihin teknologiat pyrkivät tarjoamaan ratkaisuja. Ohjelmistosuunnittelijan etu on myös yrityksen etu.
Onko järkevää markkinoida ohjelmistoalan koulutuspalveluja valkoisen koiran avulla?
Tämä kysymys on tullut vastaan aina silloin tällöin vuosien varrella. Kun koronavirusepidemian aikana järjestimme ilmaisia on-line koulutuksia live-koodaillen, saimme kysymykseen hyvän vastauksen. Eräs opiskelija sanoi, että ”tuosta valkoisesta koirasta tietää, että on hyvä koulutus tulossa”. Koska tilanne on valkoisen koiran ja asiakaspalautteen osalta se, mikä se on, olemme päättäneet pitää Selman-koiran mukana menossa vielä ainakin niin kauan kuin Selma jaksaa kantaa huolta oppilaiden Haskell-kielen osaamisesta. Jatkamme siis valkoisilla koirilla vastakin.
Onko koulutuksissanne jokin punainen lanka vai myyttekö te vaan ”teknologiaa teknologian perään, jotain sellaista, josta on aina se maankuulu huutava pula”?
Yhtäältä emme tiedä, miten pula huutaa ja toisaalta emme edelleenkään kouluta teknologia edellä. Jatkamme yli kymmenvuotista taivaltamme samoilla linjoilla kuin kymmenisen vuotta sitten. Esimerkkinä koulutuksen luonteen pysyvyydestä ovat entisen oppilaamme ajatukset artikkelissa Ideal Learningin opit kantavat vielä vuosienkin päästä. Koulutamme itsekriittisiä ja omaan ajatteluunsa luottavia tekijöitä, jotka jaksavat sopivassa määrin epäillä kaikkea ja kokeilla itse. Yritykset, jotka sellaisia etsivät, tuntuvat jatkavan asiakkainamme vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen.
Arkkaripalavereissa tavataan!
Selma-koira ja kumppanit
Kuvan koira ymmärtää, että koiran idea voi toteutua monin eri tavoin.