Rakenteisen kyselykielen osaaminen on aina kovaa valuuttaa
Ohjelmointikieliä on tarjolla moneen lähtöön, mutta mikä kielistä sopisi parhaiten yrityksiin ja erityisesti missä rooleissa toimivat hyötyisivät ohjelmointitaidoista eniten?
Selma-koiran kanssa hetken asiaa mietittyämme päädyimme siihen, että rakenteinen kyselykieli lienee hyödyllisin opiskeltava, mikäli haluaa jalostaa ja luokitella tietoa ja tehdä tiedosta erilaisia yhteenvetoja. Vaikka rakenteinen kyselykieli ei varsinainen ohjelmointikieli olekaan, sillä voidaan tehdä asioita, joita joihin tavanomaiset ohjelmointikielet eivät helposti taivu. Yritysten ja organisaatioiden tietojärjestelmissä makaa valtavia määriä tietoa, jonka hyödyntäminen on helpointa rakenteisen kyselykielen avulla. Kaikkia kyselyjä ei suinkaan tarvitse tilata toimittajalta, jos organisaation sisällä työskentelee yksikin SQL-taitoinen (rakenteinen kyselykieli, structured query language) työntekijä.
Miten kyselyjä käytännössä tehdään?
SQL-kyselyjen tekeminen oman organisaation voimin, jos mikä on ketterää. Selvitetään, mitä tietoa on jemmassa ja miten tieto on jäsennelty. Sen jälkeen tehdään kysely ja tuodaan se vaikkapa Excel-ohjelmaan työstettäväksi ja luodaan tiedosta helppotajuinen esitys. Excel on helppo liittää lähes mihin tahansa tietovarastoon ja hakuja voidaan tehdä eri tietovarastoihin ja yhdistää tulokset Excelissä. Kun näistä toimenpiteistä voidaan jättää yksi välikäsi kokonaan pois, voitaneen puhua digitalisaation organisaation toiminnan tehostajana. Paitsi, että säästetään aikaa, säästetään myös konsulttitunteja. SQL on täysin funktionaalinen kieli, joten funktionaaliset ohjelmoinnin peruskäsitteiden ymmärtämisestä voi olla SQL-kielen opiskelussa apua.
Hiukan pitää opetella
Ilmaiseksi ei kuitenkaan saa mitään – jonkun organisaatiossa pitää ensin opetella rakenteinen kyslykieli ja kysäistä toimittajalta pääsy tietovarastoihin. Se tietysti vaatii tiettyä kansalaisrohkeutta, varsinkin organisaatioilta, jotka ovat perinteisesti ulkoistaneet kaiken mahdollisen. Kannattaa miettiä olisiko digitalisaatio myös uuden oppimista organisaation sisällä ja pohtia olisiko yritys itse kuitenkin paras määrittelmään oman tiedon analysointitarpeensa ja myös toteuttamaan tarvittavat toimet itse? Voisiko ns. bisneskriittiseen tietoon päästä käsiksi ja tietoa analysoida organisaation omin voimin? Kokemus on opettanut, että tavanomaisilla hoksottimilla varustettu ihminen oppii tekemään kyselyjä muutamassa päivässä sopivia harjoituksia tehden.
Onko hyötyä?
Tarjoamamme tiedon käsittelyyn ja jalostamiseen liittyvä opetustyö yrityksissä on osoittanut, että kyllä voi. Kontrollerit, raportoijat, analyytikot, testaajat, tekniset johtajat, asiantuntijat eri rooleissa sekä esimiehet ja projektipäälliköt voivat hyötyä rakenteisen kyselykielen hallitsemisesta paljon.
Kenties paras näyttö hyödyistä on erään yrityksen laadunvarmistusprosessi, jolla varmistettiin tuotteen tekninen laatu erittäin monimutkaisessa toimintaympäristössä muutamien kyselyjen ja varianssianalyysin avulla. Kyselyjen ja tilastollisen analyysin varaan rakennettu laadunvarmistusmalli toimii ja se on helposti muunneltavissa tuotteen elinkaaren aikana.
Taitojen karttuessa rakenteisen kyselykielen hallitseva työntekijä on taitoineen organisaatiolle kuin organisaatiolle yhä tärkeämpi. Jos rakenteisen kyselykielen lisäksi jaksaa nähdä vähän lisävaivaa ja opetella hiukan ohjelmointia, vaikkapa Visual Basicia, voi organisaation raportointi- ja analysointikylyä nostaa aivan uudelle tasolle nopeastikin.
Hauskaa alkanutta vuotta!
T: Selma-koira ja kumppanit
{youtube}4BMJ3-Nykc4|600|400|{/youtube}
Selma-koira analysoi havaintojaan omatoimisesti ja tyynen rauhallisesti