Ohjelmointikielen valinta voi olla kriittinen juttu sen kannalta kuinka fiksuksi oppilaat ohjelmoinnin kokevat. Ei siis ole yhdentekevää, millä ohjelmointikielellä alkeita opetellaan. Peruskoulun uusin opetussuunnitelma sisältää jonkin verran ohjelmointia ja juuri nyt käydään vilkasta keskustelua työkaluista ja opetusmenetelmistä. Kaikkea on tarjolla pelillisyydestä funktionaaliseen ohjelmointiin.  

Jotta oikea kieli opetukseen voidaan valita, on hyvä miettiä, mikä on se kysymys, joka tulee esittää, että oikea kieli tulee valituksi. Mielestäni tuo kysymys on: mikä on ensimmäisenä opittavassa ohjelmointikielessä tärkeintä?

Ensimmäisessä ohjelmointikielessä tärkeintä on, että se on mahdollisimman helppotajuinen ja monipuolinen yhtä aikaa. Tällä tarkoitan, että kieli on helppo oppia, mutta kielen opittuaan sitä voi myös käyttää moniin tarkoituksiin. Helppotajuisuus palvelee hyvin niitä oppimistavoitteita, joissa tärkeintä on oppia ohjelmoinnillinen ajattelu. Monipuolisuus palvelee hyvin sellaisia oppimistavoitteita, joissa ohjelmointia sovelletaan eri käyttötarkoituksiin, vaikkapa matematiikan opetukseen graafisin työkaluin. Motivaatiota lisää erityisesti, jos ohjelmointikieltä voi hyödyntää myös tulevaisuudessa, jopa lukioiässä työharjoitteluissa tai kesätöissä. 

Tällä hetkellä tarjolla olvista ohjelmointikielistä parhaiten ensimmäiseksi ohjelmointikieleksi soveltuu Python, sillä Python monine kirjastoineen on todella monipuolinen työkalu säilyttäen silti yksinkertaisen perusluonteensa. Pythonia voidaan soveltaa niin yksinkertaisten pelien tekemiseen, matematiikan opiskeluun graafisin apuvälinein, robottien ohjaamiseen ohjelmoinnin avulla, tekoälyn opettamiseen, tilastolliseen analyysiin ja moneen muuhun. Kaikkiin niihin sovellusalueisiin, joihin ainakin Koodausta kouluun Facebook -ryhmän opettajilla tuntuu olevan eniten paloa. Pythonin valintaa ensimmäiseksi ohjelmointikieleksi tukevat mm.: 

– Python kieli muistuttaa luonnollista kieltä

– Python-kielisiä kirjastoja on tarjolla erittäin paljon

– Python-kieli on syntaksiltaan lyhyttä ja ytimekästä, mutta silti hyvin luettavaa – ns. boilerplate-koodia on paljon vähemmän kuin esimerkiksi Java-kielessä

– Pythonille on paljon suomenkielistä oppimateriaalia ja dokumentaatiotakin esimerkiksi tämä: https://www.cs.helsinki.fi/group/linkki/materiaali/python-perusteet/materiaali.html. Tosin Netbeans kannattaa kehitysympäristönä korvata jollain yksinkertaisemmalla esimerkiksi Visual Studio Codella

– Python-koulutusta on hyvin tarjolla

– Python laajenee paitsi kirjastojen avulla, myös ”paradigmaattisesti” – Pythonilla voidaan opetella imperatiivisen ohjelmoinnin lisäksi myös jossain määrin funktionaalista ohjelmointityyliä

– Python on alun perin suunniteltu juuri ohjelmoiden perusteiden opiskeluun

Python ei ole uusin eikä edes toiseksi uusin ohjelmointikieli; Python on vuosimallia 1990. Tässä tapauksessa voidaan varauksetta todeta, että vanhassa vara parempi!